Frank Miller - Batman: Yön Ritari

Seuraavaksi Batmania! Frank Millerin Batman: Yön Ritari (1986) on monessa paikkaa tituleerattu yhdeksi parhaista koskaan julkaistuista Batman-sarjakuvatarinoista, ja ylipäätään pidetään yhtenä parhaista sarjakuva-romaaneista mitä on tehty. Olen tämän joskus aiemminkin lukenut puoleenväliin asti, mutta loppu jäi silloin jostain syystä lukematta. 

Yön Ritari asettaa alkuun mielenkiintoisen kysymyksen. Mitä supersankarille tapahtuu, kun hän tulee vanhaksi? Kirjan maailmassa Bruce Wayne on jo vanhuusiän kynnyksellä. Batmanina hän ei ole toiminut enää vuosiin, ja koko Batman hahmona alkaa olla unohdettu, menneen ajan reliikki, urbaani legenda ja jonka koko olemassaolo kyseenalaistetaan. Samaan aikaan Gotham City on hukkumassa rikollisuuden aaltoon. Kaupunki on täysin turvaton, rappiolla, kyyninen ja toivoton paikka. 

Bruce Waynen psyyke ei lopulta kestä tätä epätoivoa, ja hän palaa vielä kerran Batmanin rooliin, aloittaen raa’an yhden miehen sodan kaupunkia vaivaavaa rikollisuutta vastaan. Myös uusi Robin, tällä kertaa nuori nainen, tulee mukaan Batmanin tueksi. Eläkkeelle jäävä poliisipäällikkö Jim Gordonilla on myös oma tarinansa. Vanha kaarti vaihtuu poliisissa, ja tilalle tulee uusi näkemys, joka ei Batmanin harrastamaa vigilantismia suvaitse.

Tarina on lähes musertavan pessimistinen. Harvoin supersankarisarjakuva on näin kyynistä ja raakaa. Batman on hahmona julma ja väkivaltainen, rikolliset ovat vielä pahempia, ja esimerkiksi Jokeri murhaa kerralla satoja ihmisiä. Perinteisen supersankarisarjakuvan meininki, missä pahikset vähän pahistelee, mutta kaikki päättyy parhain päin, on jossain kaukana poissa. Kaikille käy huonosti, ja ehkä uutta Robinia lukuunottamatta aidosti hyviä tyyppejä ei ole. Tämän lisäksi Batmania pidetään vaarallisena rikollisena, ja tarinassa vahvasti kyseenalaistetaan tekeekö hän loppujen lopuksi hyvää, vai onko hän vain yksi väkivaltainen hullu muiden joukossa, joka toiminnallaan vaan lietsoo rikollista toimintaa? 

Teos pitää kyllä hyvin otteessaan. Sarjakuvana tämä on tosi komeasti tehty, kuvien sommittelu on todella taidokasta. Piirrosjälki on myös tosi toimivaa, mutta tämä nyt ei ole mikään ihme kun tekijänä on Frank Millerin tasoinen maestro. Tarinallisesti kirja koostuu neljästä osasta, ja sen parhaat paukut on laitettu kolmeen ensimmäiseen osaan. Neljäs osa on valitettavasti aika iso pudotus tasossa. Siinä missä kolme ekaa osaa ovat kuvausta nimenomaan Batmanista ja tämän vaikutuksesta, niin neljäs menee ihmeelliseksi maailmanlopun menoksi ja Batmanin ja Teräsmiehen väliseksi taisteluksi. Se ei vaan toimi samalla tasolla kuin kolme ensimmäistä. 

Kyllähän tämän klassikkostatuksen ymmärtää silti hyvin. Batman: Yön Ritari on todella vaikuttava teos ja nimenomaan sarjakuvaromaani. Se katsoo supersankaritouhua aivan uudesta näkökulmasta ja riisuu siitä kaiken gloorian ja leikkimielisyyden. Tilalle tulee synkkyyttä, julmaa väkivaltaa ja pohdintaa siitä, että millainen olisi oikeasti se tyyppi, joka päättää käyttää miljoonaomaisuutensa siihen että pukeutuu hassuun pukuu ja hakkaa rikollisia? Vahva suositus kyllä kaikille, joita hahmo ja formaatti kiinnostaa. 

Annan tälle 4/5, viimeisen osan heikkouden vuoksi ei tule täysiä pisteitä. 

Kyllä Millerin kynän käyttö vaan vakuuttaa!